Historiaa

Vähänkyrön Viesti ry

Vähänkyrön Viesti on toiminut yli 60 vuoden ajan. Voimistelu- ja urheiluseura Vähänkyrön Viesti perustettiin huhtikuun 10. päivänä 1938 ja rekisteröitiin lokakuun 1. päivänä samana vuonna. Kolme kuukautta perustamisen jälkeen oli jäsenmäärä 117, joista suurin osa oli ajan hengen mukaisesti miehiä. Viesti liittyi SVUL:n erikoisliittoihin tammikuussa 1939, jolloin jäsenistä suurin osa liittyi urheiluliittoon. Osa löysi paikkansa pesäpallo-, hiihto-, nyrkkeily- tai poikaurheiluliitosta.

Toinen maailmansota sekoitti hyvään vauhtiin päässeen seuran toimintaa ymmärrettävistä syistä. Muutamien hiljaisten vuosien jälkeen alkoi uusi nousu. Sodan jälkeiset ensimmäiset Suurkisat järjestettiin Helsingissä vuonna 1947. Kisoista muodostui silloisen nuorison kohtaamispaikka. Vähänkyrön Viestiä edusti näyttävä joukko nuoria naisia, miehiä, poikia ja tyttöjä. Heidän "peräänkatsojinaan" olivat Tauno Aho ja Irja Saarnama.

Miesten pesäpallojoukkue nousi maakuntasarjaan 40-luvun lopulla. Valmennuksesta vastasi Tauno Aho, joka oli lahjoittanut edellisenä vuonna Viestille Helsingin Pallonlyöjiltä muistoksi saamansa mailan. Tarkoituksena oli, että "Tanen maila" kiertää Viestin järjestämien nuorisoseurojen välisten pesäpallo-otteluiden palkintona. Olisikin mielenkiintoista tietää missä "Tanen maila" nykyään on.

Kyrölän kentän kunnostus ja sen siirtyminen Viestin omistukseen oli 50-luvun merkittävimpiä tapauksia. Toinen vastaavanlainen oli Huvikeskuksen rakentaminen kauniiseen Kyrönjokimaisemaan, joka oli todellinen Viestin kökkätyön esimerkki. Tanssipaviljonkia oli rakentamassa koko Vähäkyrö. Kovan urakan jälkeen VäVi saikin viettää 20-vuotisjuhlaansa omassa kiinteistössä. Huvikeskusta on rakentamisen jälkeen korjattu ja laajennettu moneen kertaan.

Urheilumajan toiminta sai alkunsa niinikään 50-luvun loppupuolella, kun Tenho Tuominen vuokrasi VäVi:lle Saarenpäästä maa-alueen, jonka kumpareelle kohosi seuraavana vuonna hiihto- ja urheilumaja. 80-luvun alussa koottiin voimat uudelleen yhteen, kerättiin rakennuspuuta ja kökkämiehet kylittäin laajensivat urheilumajan sen nykyiseen laajuuteensa.

Kunnan rakennuttama uusi urheilukenttä vanhan Kyrölän kentän kupeessa tarjoaa loistavat mahdollisuudet yleisurheilijoille ja jalkapalloilijoille kehittää lajiaan ja kasvattaa tulevia urheilevia sukupolvia. Uuden kentän myötä nousi yleisurheilu yhdeksi hohtavista lajeista Viestin riveissä. Nuoret pikajuoksijat alkoivat tuoda seuralleen ja kotikunnalleen kultaa ja kunniaa.

90-luvun haasteena oli yleinen vapaa-ajan lisääntyminen. Viesti on antanut oman panoksensa tarjoamalla kuntalaisille mahdollisuuden liikuntaan ja urheiluun. Vuosikymmen ponkaistiin käyntiin Suomen Suurkisoilla Helsingissä, jossa vähäkyröläisiä oli satapäinen joukko lentopalloilijoita, painijoita ja tanssijoita.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana on Viestissä toiminut yhdeksän jaostoa. Välillä voimailujaosto toimi yksinään, mutta se katsottiin tarkoituksenmukaisemmaksi yhdistää painin kanssa samaan jaostoon. Talousvaliokunta oli vielä 80-luvulla voimissaan, mutta vuosikymmenen vaihduttua sen tehtävät liitettiin johtokunnan tehtäviin.

Vaikka lama onkin joskus syönyt niin taloudellisia kuin henkisiäkin voimavaroja, on VäVi:n urheilu ollut otsikoissa niin SM- kuin piiritasollakin. Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana ovat lentopalloilijat ja ampujat saavuttaneet SM-mitaleita. Juniorit ovat menestyneet lentopallossa ja seniorit ammunnassa. Viesti on saanut laajalti tunnustusta juuri lentopallon juniorityöstään.